Tutkimus 3: Energiahoidon vaikutus gammasäteilytettyjen ihmissoluviljelmien eloonjääntiin

Energiahoidon vaikutus Gamma-säteilytettyjen ihmissolu-viljelmien eloonjääntiin

Tutkimuksen tulokset on julkaistu alla olevissa videoissa ja sivun lopussa on suomenkielinen lyhennelmä tutkimuksesta.

Video 1:

Video 2:

Video 3:

Tutkimus on englanniksi, joten tiivistimme alle lyhyesti, mitä tutkimuksessa tutkittiin ja mitkä olivat tulokset.

Yleistä tutkimuksesta

  • Tutkimus suoritettiin vuosien 1998-2008 aikana.
  • Tuona aikana suoritettiin 854 koetta ja käytettiin kymmentä eri energiahoitajaa.
  • Osa kokeista tehtiin niin, että hoitaja oli paikalla (lähihoito) ja osa kokeista niin, että hoitaja oli tuhansien kilometrien päässä ja lähetti energian soluille “kaukohoitona”.
  • Osa kokeista tehtiin ryhmähoitoina, eli monta hoitajaa hoiti soluviljelmiä samaan aikaan.
  • Osa kokeista tehtiin siten, että opiskelijoita koulutettiin tekemään hoitoja ja heidän saamiaan tuloksia verrattiin kokeneiden hoitajien saamiin tuloksiin.

Tutkimuksen tavoitteet

  • Tutkia energiahoitojen vaikutusta tarkkaan kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa.
  • Sulkea pois plasebon vaikutus, jotta nähdään, onko energiahoidolla todellista vaikutusta.
  • Tutkia hoidon vaikutusta ihmissoluviljelmiin, joita on gammasäteilytetty siten, että 50 % soluista kuolee vuorokauden aikana.
  • Tutkia gammasäteilytettyjen soluviljelmien henkiin jäämistä hoidon kanssa ja ilman hoitoa ja verrata, vaikuttaako hoito solujen henkiin jäämiseen.

Tutkimusmalli ja tulokset

  • Käytetty tutkimusmalli on hyvin tunnettu.
  • Tutkimuksessa käytetään ihmissoluviljelmiä, joille annetaan ennalta määrätty gammasäteilyannos. Kyseinen annos tappaa vuorokauden aikana 50 % soluista.
  • Selvitetään, vaikuttaako soluille annettu energiahoito solujen henkiinjäämisprosenttiin.
  • Viljelmä A: Kontrolliryhmä, jolle ei annettu säteilyä eikä hoitoa.
    • Tulos: 100 % säilyi hengissä (kuten on odotettu).
  • Viljelmä B: Annettiin säteily, mutta ei annettu hoitoa.
    • Tulos: 50 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (odotettu tulos käytetyllä säteilymäärällä).
  • Viljelmä C: Annettiin ensin säteilyannos, jonka jälkeen energiahoito.
    • Tulos: Yli 70 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (20 % enemmän kuin oli odotettavissa).
  • Viljelmä D: Annettiin ensin energiahoitoa, jonka jälkeen säteilyannos.
    • Tulos: Yli 80 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (30% enemmän kuin oli odotettavissa).
  • Viljelmä E: Annettiin ensin energiahoitoa, jonka jälkeen säteilyannos, jonka jälkeen uusi energiahoito.
    • Tulos: Yli 90 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (40% enemmän kuin oli odotettavissa).
  • Viljelmä F: Annettiin ensin energiahoitoa, jonka jälkeen säteilyannos, jonka jälkeen uusi energiahoito. Hoito tehtiin ryhmähoitona, eli monta hoitajaa teki hoidon yhtäaikaa.
    • Tulos: 98 % oli hengissä vuorokauden jälkeen. Vain 2% soluista kuoli. Tutkijan mukaan tämä oli ennennäkemätön hoitotulos.

Loppupäätelmät

  • Hoitajan etäisyydellä ei ollut merkitystä tuloksiin. Tulos oli sama, annettiinko hoito paikan päällä vai lähetettiinkö energia tuhansien kilometrien päästä. Niin sanottu kaukohoito tuottaa siis samat tulokset kuin lähihoito.
  • Hoidossa käytettyä energiaa ei pystytä estämään millään materiaalilla tai menetelmällä (ei edes lyijyllä tai Faradayn häkillä). Kysymyksessä on siis meille vielä täysin tuntematon energian muoto.
  • Kuka tahansa pystyy saamaan tuloksia eli oppii tekemään hoitoa. Tutkimuksessa tehtiin kokeita myös aloittelevilla hoitajilla. Kokeneet hoitajat saivat hiukan parempia tuloksia.
  • Ryhmässä tehty hoito voimistaa hoidon tuloksia.
  • Plasebo ei selitä energiahoidon vaikutusta.
  • Tutkimuksen tuloksia on erittäin vaikea selittää tieteen perinteisillä käsitteillä (“Newtonian Physics”).
  • Tulokset käyvät yksiin kvanttifysiikan löydösten kanssa.