Tutkimus 3: Energiahoidon vaikutus gammasäteilytettyjen ihmissoluviljelmien eloonjääntiin

Tutkimuksen tulokset on julkaistu alla olevissa videoissa ja sivun lopussa on suomenkielinen lyhennelmä tutkimuksesta.

Tutkimus on englanniksi, joten tiivistimme alle lyhyesti, mitä tutkimuksessa tutkittiin ja mitkä olivat tulokset.

Tutkimus suoritettiin vuosien 1998-2008 aikana.
Tuona aikana suoritettiin 854 koetta ja käytettiin kymmentä eri energiahoitajaa.
Osa kokeista tehtiin niin, että hoitaja oli paikalla (lähihoito) ja osa kokeista niin, että hoitaja oli tuhansien kilometrien päässä ja lähetti energian soluille “kaukohoitona”.
Osa kokeista tehtiin ryhmähoitoina, eli monta hoitajaa hoiti soluviljelmiä samaan aikaan.
Osa kokeista tehtiin siten, että opiskelijoita koulutettiin tekemään hoitoja ja heidän saamiaan tuloksia verrattiin kokeneiden hoitajien saamiin tuloksiin.

Tutkia energiahoitojen vaikutusta tarkkaan kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa.
Sulkea pois plasebon vaikutus, jotta nähdään, onko energiahoidolla todellista vaikutusta.
Tutkia hoidon vaikutusta ihmissoluviljelmiin, joita on gammasäteilytetty siten, että 50 % soluista kuolee vuorokauden aikana.
Tutkia gammasäteilytettyjen soluviljelmien henkiin jäämistä hoidon kanssa ja ilman hoitoa ja verrata, vaikuttaako hoito solujen henkiin jäämiseen.

Käytetty tutkimusmalli on hyvin tunnettu.
Tutkimuksessa käytetään ihmissoluviljelmiä, joille annetaan ennalta määrätty gammasäteilyannos. Kyseinen annos tappaa vuorokauden aikana 50 % soluista.
Selvitetään, vaikuttaako soluille annettu energiahoito solujen henkiinjäämisprosenttiin.
Viljelmä A: Kontrolliryhmä, jolle ei annettu säteilyä eikä hoitoa.
- Tulos: 100 % säilyi hengissä (kuten on odotettu).
Viljelmä B: Annettiin säteily, mutta ei annettu hoitoa.
- Tulos: 50 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (odotettu tulos käytetyllä säteilymäärällä).
Viljelmä C: Annettiin ensin säteilyannos, jonka jälkeen energiahoito.
- Tulos: Yli 70 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (20 % enemmän kuin oli odotettavissa).
Viljelmä D: Annettiin ensin energiahoitoa, jonka jälkeen säteilyannos.
- Tulos: Yli 80 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (30% enemmän kuin oli odotettavissa).
Viljelmä E: Annettiin ensin energiahoitoa, jonka jälkeen säteilyannos, jonka jälkeen uusi energiahoito.
- Tulos: Yli 90 % oli hengissä vuorokauden jälkeen (40% enemmän kuin oli odotettavissa).
Viljelmä F: Annettiin ensin energiahoitoa, jonka jälkeen säteilyannos, jonka jälkeen uusi energiahoito. Hoito tehtiin ryhmähoitona, eli monta hoitajaa teki hoidon yhtäaikaa.
- Tulos: 98 % oli hengissä vuorokauden jälkeen. Vain 2% soluista kuoli. Tutkijan mukaan tämä oli ennennäkemätön hoitotulos.

Hoitajan etäisyydellä ei ollut merkitystä tuloksiin. Tulos oli sama, annettiinko hoito paikan päällä vai lähetettiinkö energia tuhansien kilometrien päästä. Niin sanottu kaukohoito tuottaa siis samat tulokset kuin lähihoito.
Hoidossa käytettyä energiaa ei pystytä estämään millään materiaalilla tai menetelmällä (ei edes lyijyllä tai Faradayn häkillä). Kysymyksessä on siis meille vielä täysin tuntematon energian muoto.
Kuka tahansa pystyy saamaan tuloksia eli oppii tekemään hoitoa. Tutkimuksessa tehtiin kokeita myös aloittelevilla hoitajilla. Kokeneet hoitajat saivat hiukan parempia tuloksia.
Ryhmässä tehty hoito voimistaa hoidon tuloksia.
Plasebo ei selitä energiahoidon vaikutusta.
Tutkimuksen tuloksia on erittäin vaikea selittää tieteen perinteisillä käsitteillä (“Newtonian Physics”).
Tulokset käyvät yksiin kvanttifysiikan löydösten kanssa.