Petri Filipczak
Kun kuulin ensimmäisen kerran energiahoidoista vuonna 2001, olin skeptinen: voiko energiahoito ihan oikeasti olla totta? Asia jäi kaivelemaan siinä määrin, että päätin ottaa asiasta selvää ja lähdin itse opiskelemaan energiahoitoa – vain saadakseni selville, miten asia oikeasti on.
Kun sitten aloin tekemään testejä eri henkilöille, huomasin nopeasti, että hoidot tuottavat selkeitä tuloksia: kivut helpottivat, kapea näkökenttä laajeni, patti hävisi silmästä ja niin edelleen. Näiden kokemusten myötä aloin pikkuhiljaa uskoa, että ehkä sittenkin hoito toimii oikeasti. Hoitotulokset olivat selkeitä ja konkreettisia. Tässä vaiheessa olin vielä uskon tasolla, eli ei voida puhua vielä tiedosta, mutta todistetaakka alkoi kääntää mieleni vaakakuppia pikkuhiljaa kohti sitä suuntaa, että “energiahoito toimii”.
Todiste, joka katkaisi kamelin selän
Viimeinen naula henkilökohtaiseen skeptikon arkkuuni oli, kun siskoni 15 vuotta selässä ollut melko suuri skolioosi oikeni silmieni edessä häntä hoitaessani. Tämä tapahtuma on edelleen kirkkaana mielessäni, koska tuo tapahtuma oli mielestäni siihen aikaan “ihmeparaneminen”. Se, että hoitotulos tuntui ihmeelliseltä, johtui siitä, että tuohon aikaan en vielä ymmärtänyt energiahoidon toimintamekanismia enkä sitä, mistä skolioosi johtui. Hoitotulos tuntui siis lähinnä ihmeeltä, kunnes vuosia myöhemmin opin tarkemmalla tasolla, miten hoito vaikuttaa kehossa ja miksi siskoni selkä oli ollut pitkään vinossa. Kun ymmärrys lisääntyi, ihmeellisyys väheni ja energiahoidosta ja sen hoitotuloksista alkoi tulla normaalia.
Kysymykseen “Onko energiahoito oikeasti totta?” sain siis lopullisen vastauksen, kun tein riittävästi hoitoja ja näin konkreettiset tulokset, joita ei voida selittää pois plasebolla. Hoidolla on konkreettinen fysiologinen vaikutus, ja siksi se tuottaa tuloksia, olipa sitten kyseessä energiahoitoon uskova, skeptikko, kissa, hiiri tai petrimaljassa oleva ihmissoluviljelmä. Hoito toimii täysin uskosta riippumatta hyvin monenlaisiin kohteisiin.
Omien kokemusteni ohessa sain lisäpontta tieteellisistä tutkimuksista, joita löysin energiahoitoihin liittyen. Huomasin, että se, mitä olin itse nähnyt omissa hoidoissani vuosien ajan, näkyi myös niissä tieteellisissä, tarkasti valvotuissa kokeissa, joita energiahoidoista oli tehty.
Tieteellinen osa energiahoitojen toimivuudesta oli melko helppo hyväksyä sen jälkeen, kun ymmärsin, että hoito vaikuttaa suoraan autonomisen hermoston tasolla. Kun ymmärsin, mihin kaikkeen autonominen hermosto vaikuttaa, alkoi hoitojen ihmeellisyys vähentyä nopeaa tahtia. Viimeinkin sain “järkevän” selityksen hoitotuloksille, joita olin saanut, ja energiahoidoista tuli pian normaalia hoitamista. Siinä ei ollut enää mitään ihmeellistä.
Mitä kaukohoito tarkoittaa? Voivatko kaukohoidot olla totta?
Energiahoitoon liittyy lähihoitojen lisäksi myös toinen tapa hoitaa: kaukohoidot.
Kaukohoito tarkoittaa sitä, että hoito tehdään joskus pitkänkin etäisyyden päästä. Hoitaja voi tehdä hoidon vaikka kotoaan, ja hoidettava henkilö on 100 tai vaikka 10 000 kilometrin päässä hoitajasta, ja silti hoito vaikuttaa ja tuottaa tuloksia.
Energiahoidossa kaukohoidot olivat minulle se kaikkein vaikein asia käsittää ja hyväksyä; se, että niilläkin on todellinen ja konkreettinen hoitovaikutus, oli todella iso pala niellä. Voiko kaukohoito ihan oikeasti olla totta, ja jos se on totta, mihin sen hoitovaikutus perustuu? Nämä kysymykset vaivasivat minua vuosia, kun tein hoitoja ja näin niiden tuloksia. Riittävästi hoitoja tehtyäni vaikutti siltä, että hoito toimii oikeasti eikä niissäkään kaikkia hoitotuloksia pystynyt selittämään plasebolla.
Todisteita alkaa kasautua
Yksi vaikuttavimmista tapauksista, joka antoi minulle uskoa siihen, että kaukohoito ei perustu plaseboon, oli tapaus, jossa minua pyydettiin hoitamaan koiraa kaukohoidolla.
Asiakkaani, pyysi että hoitaisin hänen ystävänsä koiraa, joka oli lopetusuhan alla. Kyseisellä koiralla, kuten siskollanikin, oli skolioosi. Tämän koiran skolioosi oli niin suuri ja vaikea, että eläinlääkäri ehdotti koiran lopettamista sen vuoksi.
Tein kyseiselle koiralle kaukohoidon, ja kun koira vietiin hoidon jälkeen eläinlääkäriin, lääkäri oli ihmeissään: “Mitä oikein on tapahtunut? Koiran selkä on nyt suora?” hän ihmetteli. Luonnollisesti koira sai tämän jälkeen jäädä henkiin.
Edellä kuvatun kaltaiset hoitotulokset olivat siis niitä, joita en skeptisessä mielessäni pystynyt selittämään pois plasebolla. Hoitotulos oli niin konkreettinen, ettei sitä voinut ohittaa ajatuksella, että kyseessä olisi väärä diagnoosi.
Kuten lähihoitojen kohdalla, tehtyäni aikani kaukohoitoja hoitotulosten todisteiden määrä alkoi kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi. Lopulta minun oli pakko myöntää, että vaikka olin ollut hurjan skeptinen kaukohoitojen suhteen ja vaikka niiden toimivuus tuntui olevan täysin järjetöntä, silti hoidot ihan oikeasti tuottavat konkreettisia tuloksia. Järkeni ei pystynyt selittämään, mitä näissä hoidossa tapahtui, mutta en voinut ummistaa silmiäni todellisuudelta, joka näytti minulle hyvin konkreettisesti, että hoidot tuottavat todellisia tuloksia.
Onko kyse magiasta? Ei tietenkään; aina, kun kohtaamme ilmiön, mitä emme osaa selittää, se kertoo meille, että maailmassa on jotain, mitä emme vielä ymmärrä. Se tarkoittaa, että asiaa tulee tutkia lisää, kunnes ymmärrys lisääntyy ja sen mukana “magia” häviää.
Tieteellistä tutkimusta energiahoidoista
Sen lisäksi, että näin omin silmin hoitojen toimivuuden kerta toisensa jälkeen, löysin myös monia tieteellisiä tutkimuksia, joissa oli tutkittu energiahoitoa sekä lähi- että kaukohoitona. Molemmissa tapauksissa näytöt olivat selkeät: hoito tuottaa identtiset tulokset sekä kaukohoitona että lähihoitona.
Kaukohoitoja on tutkittu muun muassa Bengstonin tutkimuksissa, joissa aggressiivinen syöpä paranee hiiristä sekä lähihoidoilla että kaukohoidolla. (Voit tutustua näihin tutkimuksiin Suomen Energiahoitajien sivuilla kohdassa Energiahoito → Tutkimuksia.) Tutkimuksia on tehty myös ihmissoluviljelmillä, joissa käytetään gamma-säteilyä tappamaan soluja ja katsotaan, pystyykö energiahoito estämään solujen säteilyn aiheuttamaa kuolemaa. Kokeiden tulos oli, että energiahoito auttaa soluja sietämään säteilytystä ja pysymään paremmin hengissä. Sama vaikutus saatiin myös kaukohoidoilla.
Tieteelliset tutkimukset vahvistivat sen, mitä olin havainnut omissa “tutkimuksissani”: vaikka minun oli hyvin vaikeaa hyväksyä kaukohoitojen toimivuutta, ne toimivat silti. Tämä kertoo siitä, että niin minun kuin tiedeyhteisönkin ymmärrys siitä, miten luonnonlait toimivat, on puutteellinen.
Tieteellisissä tutkimuksissa on myös yritetty saada selville, onko hoitovaikutuksen takana jokin kokonaan uudentyyppinen energia, jota ei tunneta vielä tieteen piirissä. Eri kokeissa on tutkittu muun muassa sitä, pystytäänkö hoitovaikutus estämään jollakin materiaalilla tai menetelmällä. Mikäli hoitovaikutus pystyttäisiin estämään esimerkiksi lyijyllä tai Faradayn häkillä, siitä voitaisiin päätellä tämän tuntemattoman energian ominaisuuksia. Valitettavasti – tai onneksi – mikään tunnettu materiaali tai menetelmä ei estä hoidon vaikutusta. Näistä tuloksista voidaan päätellä, että hoitoenergia ei ole mitään tunnettua sähkömagneettista säteilyä.
Sen lisäksi, että mikään materiaali ei estä hoidon vaikutusta, havaittiin, että hoitovaikutus ei heikkene etäisyyden kasvaessa. Myös tämä tukee edellä mainittuja havaintoja siitä, että kyseessä ei voi olla sähkömagneettinen energia, joka heikkenee, kun etäisyys kasvaa.
Mikäli siis kyseessä on jokin energia, se on meille vielä täysin tuntematon. Sitä voisi verrata tällä hetkellä tiedemaailmassa olevaan toiseen täysin tuntemattomaan energiaan eli “pimeään energiaan”; sen vaikutukset tunnetaan kosmologiassa, mutta itse energia on tieteelle vielä täysi mysteeri. Kaukohoitojen suhteen ollaan samassa tilanteessa. Sen vaikutukset ovat selkeästi nähtävissä, mutta itse energia on meiltä vielä täysin piilossa. Tarvitaan lisätutkimusta.
Henkilökohtainen teoriani kaukohoidon vaikutuksesta
Vaikka olen pystynyt selittämään lähihoidon vaikutuksen ainakin itselleni riittävästi, olen kuumeisesti pyrkinyt ymmärtämään, miten ihmeessä kaukohoidot tuottavat tuloksia ja mikä energia niiden taustalla on.
Tämänhetkinen teoriani on, että kyseessä on kvanttifyysinen ilmiö, jossa tietoisuus on suuri vaikuttava tekijä. Perustan tämän teorian siihen, miten ilmiö toimii:
Havainto 1: Etäisyys ei heikennä vaikutusta. Sama ilmiö nähdään kvanttifyysisissä kokeissa. Einstein kuvasi tätä kvanttifysiikan ilmiötä sanoin “Spooky action at a distance” eli löyhästi suomennettuna: “Aavemainen vaikutus etäisyyden päästä”. Einsteinin oli kuulemma hyvin vaikea hyväksyä tätä ilmiötä, jota on järjellä vaikea käsittää, mutta joka on silti totta ja todetaan tieteellisissä kokeissa.
Havainto 2: Tietoisuuden vaikutus eli niin sanottu “Observer effect“. Tästäkin nähdään viitteitä kvanttifyysisissä kokeissa, mutta tiedemiehillä on vahvat ennakkokäsitykset siitä, mitä tietoisuus on, joten heidän on vaikea astua ulos kapeakatseisesta näkökulmastaan ja myöntää, että tietoisuus voisi olla jotakin suurempaa kuin vain aivojen tuottama sähköinen ilmiö. Tietoisuus vaikuttaa kvanttitasolla, ja minusta tämä on yksi suuri selittävä tekijä myös siihen, miten kaukohoidot vaikuttavat. Ajattelen, että vaikutus perustuu tietoisuuteen ja sen kykyyn vaikuttaa etäisyyden päästä.
Pohdintaa
Onko hoitovaikutuksessa loppujen lopuksi kyse vain tietoisuuden vaikutuksesta vai onko kaava loppujen lopuksi seuraava:
Tietoisuus + energia = hoitovaikutus.
Itse kallistun siihen, että kaava on se, että tietoisuus ohjaa energiaa ja energia tekee vaikutuksen kohteessa. Mutta tämäkin teoria kaipaisi lisätutkimusta. Ainoa mitä tiedämme varmasti tässä vaiheessa, on, että myös kaukohoitona energiahoidolla on todellinen vaikutus. Sitä tietoa kannattaa käyttää hyväksi nyt heti ja tehdä mahdollisimman paljon hoitoja.
Kun tein kaukohoidon koiralle, jolla oli skolioosi, en ymmärtänyt ollenkaan, miten hoito toimii. Onneksi luonnonlait eivät vaadi niiden ymmärtämistä toimiakseen. Jos hyppäät katolta, putoat alas riippumatta siitä ymmärrätkö miten gravitaatio toimii. Kun energiahoito tehdään, on sillä vaikutus, riippumatta siitä ymmärrätkö miten se toimii. On hyvä tiedostaa että luonnonlait ovat aika vakiot ja toimivat koko ajan. Tieteellinen ymmärrys sen sijaan on aina vajavainen ja tulee pikkuhiljaa perässä yrittäen ymmärtää näitä lakeja.
Vaikka tieteelliseltä kannalta meillä on vielä paljon opittavaa, meidän ei kannata jäädä odottamaan, että tiede joku päivä selittää ilmiön taustalla olevat lainalaisuudet. Jos olisin jäänyt itse odottamaan tieteen kehitystä, olisi ainakin yksi koira lopetettu liian aikaisin.
