Tällä hetkellä maailma on suuressa myllerryksessä. Kaikki tapahtui viikoissa ja koko maailma sulkeutui. Jos mediaa seuraa, kriisiä kestää varovaistenkin arvioiden mukaan vähintään puoli vuotta. Mutta miten yksittäisen ihmisen kannattaisi tässä tilanteessa toimia?
Pelko on vallannut lähes jokaisen mielen, kun mietimme, miten me pärjäämme arjessa. Osa reagoi tähän paniikinomaisella tavaroiden haalimisella, ihan kuin maailma loppuisi. Toinen osa taas tuntien sympatiaa ja pelkoa muidenkin puolesta. Totuus on, että pelko vain lisää pelkoa, kuten on käynyt. Parempi olisi nauttia hetkestä ja löytää tästä jotain hyvää, mistä kiittää päivittäin.
Mistä perusturva syntyy?
Perusturva syntyy lapsena saatujen turvallisuuskokemusten ja mallien myötä ja siihen vaikuttaa vahvasti lapsen ja vanhempien välinen kiintymyssuhde sekä vanhemmilta saadut uskomukset elämään liittyvästä turvasta. Tässä yhteiskunnassa, jota nykyinen tilanne eniten horjuttaa, perusturva on kytkeytynyt vahvasti rahaan. Olemme eläneet jo pitkään sellaista ajattelumallia, jossa raha menee edellä. Vai ovatko nämä väittämät sinulle tuttuja?
Minun pitää paiskia töitä, jotta saan laskut maksettua ja voin oikeasti elää kuten haluan.
No, työ on työtä. Mä vaan teen työni ja odotan tammikuista Thaimaan matkaani!
Varmasti moni voi samaistua tuohon ajattelumalliin. Olemme eläneet “sitku” -elämää, jossa ensin kerätään resurssit eli raha sitä elämää varten, vaikka tekemällä työtä, jossa ei ole sisältöä sen enempää. Elämme on kulkenut lomasta lomaan. Totuus on kuitenkin, että tämä ajattelumalli on tullut tiensä päähän. Elämä ei odota, kuten olemme huomanneet, vaan se voi muuttua hetkessä. Tässä tilanteessa monen elämä on muuttunut lyhyessä ajassa sisällöttömäksi, kun seuraavasta palkasta tai lomasta ei ole tietoakaan. Pelon synnyttämä hamstrausbuumi nosti selkeästi esille myös minäkeskeisen ajattelumallin, jossa saaduista eduista ei haluta luopua. Nyt tuon ajattelumallin on aika jäädä ja tilalle onkin mukavasti jo alkanut muodostua yhteisöllisyyttä. Nykyinen yhteiskuntamme nojaa vahvasti materiaan ja rahaan, ja olemme tehneet rahasta turvan ja menestyksen ikonin, jota meidän pitää ensisijaisesti tavoitella, jotta voisimme sen jälkeen elää. Mutta entä jos tavoittelisimmekin sen näköistä elämää, jota oikeasti haluaisimme? Eli tekisimme ensisijaisesti niitä asioita, joita haluamme, luottaen, että asiat järjestyvät kyllä. Tällöin voisimme nauttia joka päivä elämästämme, kun tekisimme siitä arjesta sellaista, mitä haluamme – oman näköistä elämää.
Tämä poikkeava tilanne on pakottanut meidät muuttamaan käyttäytymistämme ja monella on aito huoli pärjäämisestään. Silti, uudessa tilanteessa on myös huimat mahdollisuudet. Mutta ensin tuon perusturvan on löydyttävä jostain muualta kuin rahasta, sillä pelon tunteen kasvaessa, toimintakykykin häviää emmekä kykene ajattelemaan uudella, luovalla tavalla. Pelon tunteet ovat ymmärrettäviä, sillä muutos tapahtui niin äkkiä ja niin radikaalisti. Suurin osalle ihmisistä muutos – oli se mikä tahansa – on alussa pelottava. Lisäksi kaikkialla vellova pelko tarttuu, joten vaikka olisit perusluottavainen ihminen, saatat löytää itsesi tässä uudessa tilanteessa murehtimasta tulevaa.
Miksi tulevaa ei kannata murehtia?
Tutkimusten mukaan jos ajatuksemme ovat menneessä, voimme tuntea katumusta, häpeää tai pettymystä. Tulevaisuutta ajatellessamme voimme tuntea pelkoa, jännitystä tai ahdistusta – juuri kuten nyt on vallalla. Sen sijaan, oli tilanne mikä tahansa, läsnäolo ja hetkessä eläminen lisäävät onnellisuuden tunnetta, elämästä nauttimista, joten kannustan elämään juuri nyt, vahvasti tässä hetkessä.
Miten elää tässä hetkessä, jos pelko ja ahdistus valtaa pään?
Pelko on tunne, joka lamauttaa toimintakyvyn ja luovan ajattelun. Tutkimusten mukaan pelkoa koettaessa itsekeskeisyys korostuu ja pelokkaan ihmisen on vaikea nähdä itseään pidemmälle tai mitään hyvää ympäristössään. Lisäksi pelko kasvaa helposti ja tässä tilanteessa sen kasvaminen on äärettömän helppoa – ei tarvitse kuin avata mikään medialaite, nettipankki tai sosiaalinen media, niin olet jo pohtinut, mitenkähän sinun tai perheesi käy. Pelko aiheuttaa taistele tai pakene -reaktion, joka joskus on ollut ja on vieläkin selviytymisessä hyödyllinen, mutta perusarjessa emme tänä päivänäkään sitä tarvitse. Kaupat kyllä pyörivät tästä poikkeuksellisesta kriisitilanteesta huolimatta.
Pelon tunnetta vahvistaa myös se, että tämä aika nostaa pintaan ylipäätään perusturvaan liittyviä pelkoja ja mielemme ansiosta voimme nähdä kaiken uhkaavampana kuin se todellisuudessa onkaan. Pitkittyessään stressaava pelkotila aiheuttaa suuremman riskin terveydelle kuin luulimmekaan – kroonistuneen stressin vuoksi immuunipuolustuskykymme laskee ja samalla myös toimintakykymme. Olemme negatiivisessa kehässä, josta voi olla vaikea päästä yksin ulos. Ennen kuin huomaamme, mielemme on tehnyt meidät sairaaksi ja alamme voimaan fyysisesti yhä huonommin.
Pelko ja muut tunteet asuvat ja tuntuvat kehossamme, kuten Turun yliopiston tutkimusryhmä osoittaa. Esimerkiksi pelko ja ahdistus tuntuvat 701 suomalaisen, ruotsalaisen ja taiwanilaisen vastaajan mielestä pääasiassa rintakehässä, vatsassa ja päässä, ilo taas koko kehossa. Jos koet nyt pelkoa, voit miettiä mitä oikein pelkäät ja missä pelko sinun kehossasi tuntuu. Voit auttaa itseäsi kohtaamalla nuo tunteet, hengittelemällä rauhallisesti niitä pois kehosta, meditoimalla tai rauhoittumalla luonnossa. Olennaista on, että et työnnä tunteita syrjään syyttämällä niistä muita, vaan lähde rohkeasti tutkimaan, miksi tunnet kuten tunnet.
Jos et pääse ulos, mene sisäänpäin
Tämä tilanne voi herättää meissä monenlaisia tunteita ja voi olla ahdistavaa olla kotona niiden tunteiden kanssa. Mutta tämä kummallinen tilanne myös ensimmäistä kertaa oikeasti pakottaa meidät kohtaamaan ne tunteet, ja meistä jokainen on tässä tilanteessa nyt yhtä aikaa. On luontainen reaktio välttää ikävien tunteiden kohtaamista, mikä on oivallinen tilanne synnyttämään erilaisia perheriitoja: peilaamme tunteemme viattomaan kohteeseen sen sijaan, että uskaltaisimme katsoa pelon taakse. Onneksi peloista ja ahdistuksista voi vapautua. Tällöin voit löytää sen aidon turvan sisältäsi.
Kaikki ovat energiaa, ja energiaa voidaan liikutella paikasta toiseen. Energia itsessään ei häviä mihinkään, mutta se muuttaa muotoaan. Kvanttifysiikan mukaan kaksi kappaletta voivat vaikuttaa toisiinsa myös etäisyyden päästä, eli kahden kappaleen värähtely vaikuttaa toisen resonanssiin etäisyyden päästäkin. Maapallolla kaikki ovat yhtä ja jokainen reaktio synnyttää uuden reaktion jossain, vaikka asiat eivät olisikaan fyysisen etäisyyden päässä toisistaan. Olemme osa valtaisaa verkostoa: luonto ja ihmiset ovat yhtä.
Niin ajatuksemme kuin niiden synnyttämät tunteet ovat energiaa. Tunteet, kuten pelko tai ilo, välittyvät tuossa verkostossa toiselle pelkästään ajatuksen voimalla. Olet varmasti huomannut, että ahdistavat kuvat voivat saada sinussa aikaan ahdistusta, kun taas iloinen video levittää iloa sinullekin. Olet saattanut myös kokea vahvan yhteyden johonkin ihmiseen, ja hetken päästä hän on soittanutkin sinulle. Yhteys toiseen ihmiseen syntyy ajatuksesta teidän välillä; yhteys ei tarvitse fyysistä kontaktia. Tähän perustuu se, miksi myös energiahoito toimii etäisyyden päästä. Energiakenttämme on joka tapauksessa jotain, mitä emme voi normaalilla katseella nähdä, mutta aistia kyllä voimakkaasti muuten ja kokemus voi olla hyvin kehollinen. Energiakehomme hyvinvointi vaikuttaa suoraan fyysiseen ja emotionaaliseen kehoomme.
Kuvittele, että astut huoneeseen, jossa on hetkeä aiemmin tapahtunut jotain kauheaa. Aistit sen, vaikka tapahtuma oli jo ja siihen liittyvät ihmiset ovat poistuneet. Huoneessa on kolkko tunnelma etkä koe olevasi siellä turvassa.
Kuvittele, että kävelet kadulla ja luulet olevasi yksin. Mutta tunnet kuitenkin koko ajan, että joku seuraa sinua. Olet varma, että siellä on joku, sillä aistit jonkun. Tunnet itsesi pelokkaaksi, vaikka et näe ketään.
Kaikissa yllä olevissa tilanteissa aistit toisen ihmisen energiakentän ja hänen tunteensa. Samalla tavalla aistimme pelon mediassa, emojeista, kuvista, videoista, epätoivoisista uutisista, ja se tarttuu. Jos perusturvallisuuden tunteemme oli jo ennalta heikompi, tämä tilanne on voinut saada kaoottiset mittasuhteet mielessämme, jolloin mielen syövereistä voi olla vaikea päästä yksin ulos. Apua on kuitenkin saatavilla – tehokkaammin kuin olisit ikinä voinut kuvitellakaan, ja tavalla, joka sopii juuri tähän tilanteeseen.
Energiahoidot voivat avata väylän sisäiseen tietoon
Ajattelun ja mielen merkitystä fyysiseen terveyteemme aletaan nyt vasta ymmärtämään. Energiahoidot voivat olla väline päästä kohti positiivisempaa ajattelua ja sitä omaa sisäistä minää, joka asuu pelkojen ja stressin alla. Energiahoitojen avulla perusturvan tunnetta voidaan vahvistaa ja vapauttaa ihminen peloista ja ahdistuksesta. Kun krooninen stressi lähtee purkautumaan, toimintakyky ja immuunipuolustusjärjestelmä voivat palautua takaisin ”pakene ja taistele” -tilasta elämästä nauttimiseen. Tällä voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia jo hyvin lyhyessä ajassa. Jos et ole ennen kokeillut energiahoitoja, voit huomata jo pian, että tämä on se hoitomuoto, jota kehosi on jo pitkään kaivannut. Ja kun sinä voit paremmin, kaikki muut ympärilläsi alkavat voimaan paremmin, sillä niin kuin pelko, myös ilo ja toivo tarttuvat ihmisistä toisiin ja kaikkialle ympärillämme.
Kirjoittaja: Johanna Novák (Lue lisää Johannasta: www.tassajanyt.com)
Johanna Novák tarjoaa tehokkaita ja luonnollisia BodyMind Energy Balancing Method -hoitoja Turussa Energiakeskus ILO:ssa, mutta tekee hoitoja etänä, missä vain ikinä oletkin. Hän on taustaltaan opettaja, tutkija ja improvisaatiokouluttaja, ja on perehtynyt erityisesti sosiaalisen ahdistuneisuuden ja jännityksen vapauttamiseen ja työkseen Johanna auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja sisäisen minänsä ilon ja energiahoitojen kautta. Varaa aikasi: https://voidaanhyvin.net/ajanvaraus/
Tartu etähoitotarjoukseen: ensimmäinen etä- tai Skypehoito -50%! Etähoidossa otat hoidon vastaan haluttuna ajankohtana ja saat samalla itse rentoutua vaikka sohvalla. Skypehoidossa olet skype- tai puhelinyhteydessä hoitajaan koko hoidon ajan ja se tehdään, kuten lähihoitokin tehtäisiin, samalla keskustellen.
