Unettomuus on nykyään uusi ”kansantauti”. Yhä useampi kokee vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa. Syitä on useita, mutta jokainen niistä on keholle jonkinlainen stressi.
Kuulostaako tutulta: Olet väsynyt, mutta keho ja mieli eivät pääse lepotilaan. Nukahtaminen viivästyy, uni katkeilee tai herääminen tapahtuu liian aikaisin. Yhtä kaikki, seuraava päivä takkuilee ja alat jo pelätä tulevaa yötä. Alkaako sama kierre alusta?
Unihäiriöiden taustalla voi olla hermoston ylivireystila, mutta myös monet muut elimistön ja
ympäristön tekijät, kuten hormonitoiminta, vinksallaan oleva vuorokausirytmi ja kehossa piilevä hiljainen tulehdus.
Unen ja valveen säätelyyn osallistuvat aivojen hermoverkot, vuorokausirytmi sekä elimistön kasvava unentarve. Nukkumaan mennessä aivojen vireystilan tulisi vähitellen laskea. Unettomuudessa tämä siirtymä vaikeutuu.
Autonominen hermosto säätelee muun muassa sydämen sykettä, hengitystä ja kehon valmiustilaa. Sen sympaattinen osa valmistaa elimistöä toimintaan, kun taas parasympaattinen osa huolehtii palautumisesta ja levosta. Jos hermosto pysyy pitkään ylivireänä, se ei niin vain pystykään rauhoittumaan.
Pitkittyessään unettomuus voi myös ylläpitää itseään. Huoli seuraavasta yöstä, kellon seuraaminen ja sängyssä valvominen voivat yhdistyä nukkumaanmenoon ja lisätä vireyttä. Näin alkuperäinen unihäiriö voi muuttua pitkäaikaiseksi ongelmaksi.

Kofeiini on yksi tavallisimmista unta häiritsevistä aineista. Se estää välittäjäaine adenosiinin vaikutusta aivoissa. Adenosiini osallistuu unipaineen muodostumiseen. Kofeiini estää adenosiinin pääsyn soluihin salpaamalla solujen adenosiinireseptorit, joten ihminen pysyy virkeänä vaikka olisi oikeasti unen tarpeessa.
Kofeiinin vaikutus kestää useita tunteja, ja sen poistuminen elimistöstä vaihtelee yksilöllisesti. Siksi iltapäivällä nautittu kahvi voi joillain häiritä yöunta vielä nukkumaan mennessä, kun taas joku toinen nukahtaa ongelmitta.
Myös nikotiini on piristävä aine. Alkoholi puolestaan voi helpottaa nukahtamista, mutta heikentää unen syvyyttä ja lisää yöllisiä mikrohavahtumisia. Osa lääkkeistä, kuten eräät astma-, flunssa- ja allergialääkkeet voivat myös vaikuttaa uneen tai vireystilaan.
Unen säätelyyn osallistuvat muun muassa melatoniini ja kortisoli. Melatoniinin eritys lisääntyy tavallisesti illalla pimeän vaikutuksesta ja auttaa ajoittamaan unta. Kortisolin eritys puolestaan tukee aamulla heräämistä ja vireystilan nousua.
Vuorokausirytmin häiriintyminen voi vaikeuttaa nukahtamista, vaikka ihminen olisi väsynyt. Epäsäännölliset nukkumisajat, vuorotyö, aikavyöhykkeiden vaihtuminen ja ilta-aikainen valoaltistus voivat siirtää elimistön sisäistä kelloa. Jo puhelimen selailu iltaisin häiritsee melatoniinin normaalia eritystä.
Myös sukupuolihormonien vaihtelut vaikuttavat uneen. Kuukautiskierron eri vaiheet, raskaus ja vaihdevuodet voivat liittyä univaikeuksiin. Esimerkiksi vaihdevuosien kuumat aallot ja yöhikoilu voivat katkaista unen.
Kilpirauhasen liikatoiminta voi puolestaan lisätä aineenvaihduntaa ja vireyttä, kun taas
kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava voi olla väsynyt nukkuipa miten paljon hyvänsä.
Uni ei virkistä.
Raudanpuute voi liittyä levottomiin jalkoihin, jotka aiheuttavat epämiellyttäviä tuntemuksia ja pakottavaa tarvetta liikutella jalkoja erityisesti levossa. Tämä saattaa vaikeuttaa nukahtamista ja katkoa yöunta.
B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa neurologisia oireita, ja vaikea puutos voi vaikuttaa myös mielialaan ja vireystilaan. Magnesiumilla on puolestaan tärkeä tehtävä hermoston toiminnassa. Sitä suositellaan usein unta parantamaan.
Jos hermosto kuitenkin on liian kierroksilla, ei mikään lisäravinne valitettavasti ratkaise asiaa. Helpotusta niistä voi toki saada.
Lisäksi omalle keholle sopimaton ravinto voi ylläpitää hiljaista tulehdustilaa, joka kohottaa
hermoston valmiustilaa vaivihkaa.
Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kuten insuliiniresistenssi taas aiheuttaa sen, että jos syö illalla paljon nopeita hiilihydraatteja sisältävän aterian, romahtaa verensokeri keskellä yötä aiheuttaen kehossa hälytyksen ja ihminen havahtuu. Terveen sokeriaineenvaihdunnan omaavalla näin ei yleensä tapahdu.

Unettomuuden taustalla voi olla myös krooninen kipu, refluksi, hengityshäiriöt tai muu sairaus, joka häiritsee nukkumista.
Uniapnea aiheuttaa toistuvia hengityskatkoksia ja heräämisiä, vaikka ihminen ei muistaisi niitä aamulla. Pitkäaikainen stressi on eräs erittäin merkittävä riskitekijä myös uniapnean kehittymiselle.
Mielenterveyden ongelmat, kuten ahdistuneisuus ja masennus, liittyvät usein unettomuuteen. Se voi muuttua kierteeksi: unettomuus pahentaa mielialaoireita, ja mielialaoireet vaikeuttavat nukkumista.
Myös liian vähäinen liikunta, pitkät päiväunet, epäsäännöllinen unirytmi, melu, kuumuus ja muut ympäristötekijät voivat heikentää unta. Perinnölliset tekijät ja ikääntyminen vaikuttavat lisäksi yksilöllisesti.
Moni nainen alkaa kärsiä unettomuudesta saatuaan vauvan. Vauvan tarpeisiin reagointi alkaa herkistää äidin hermostoa, aivan kuten ihmistaimen alkutaipaleella kuuluukin. Tila voi myös jäädä päälle, vaikka vauva-ajasta olisi jo vuosikausia. Hermosto on ehdollistunut yöllisiin heräämisiin siinä määrin, ettei se osaa enää rauhoittua yhtäjaksoiseen uneen.
Unettomuuden taustalla ei yleensä ole vain yhtä syytä. Usein kyse on kokonaiskuormituksesta. Stressaava elämäntilanne, itselle sopimaton ravinto ja muut elämäntavat, hormonaalinen epätasapaino ja mahdolliset sairaudet saavat maljan läikkymään yli. Ensimmäinen varoitusmerkki liikakuormasta on monilla juurikin unen
laadun heikkeneminen. Keho ei vain jossain vaiheessa kykene enää paikkaamaan ongelmia.
Body Mind Energy Balancing -hoito auttaa tasapainottamaan autonomista hermostoa, jonka seurauksena koko elimistö alkaa hakeutua tasapainoon ja korjaamaan itse itseään. Kun parasympaattinen hermosto kykenee jälleen toimimaan kuten kuuluu, alkaa myös uni korjautua. Ja kun uni korjautuu, se vaikuttaa positiivisesti myös muihin elämän osa-alueisiin.
Sarjahoito on aina suositeltavin vaihtoehto, jos kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta. Tosin ei kannata odottaa ongelmien syntymistä ennen hoitoon tuloa, BME-hoito toimii nimittäin tehokkaasti monenlaisten terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisynä.