Pystymme nykyään mittaamaan terveyttämme valtavan monin eri tavoin. Myös sosiaalinen media kannustaa tavoittelemaan aina uutta ja parempaa versiota itsestä.
Hyvinvointia ei ole koskaan voitu mitata yhtä laajalti kuin nyt. Älykellot seuraavat unta, sormukset mittaavat sykevälivaihtelua, ruokavaliot voi hioa gramman tarkkuudella ja laboratoriotuloksia saada lähes mistä hyvänsä.
Ajatus on houkutteleva: jos mittaamme tarpeeksi, voimme hallita terveyttämme lähes täydellisesti.
Silti tilastojen mukaan voimme koko ajan huonommin. Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet valtavasti, samoin autoimmuunisairaudet etenkin länsimaissa. Ylipaino on kirjaimellisesti jatkuvassa kasvussa.
Terveyden optimoinnista on syntynyt kulttuuri, jossa hyvinvointi ei enää tarkoita vain hyvää oloa ja toimintakykyä, vaan jatkuvaa projektia. Jokainen ateria, harjoitus, yöuni ja biomarkkeri voidaan nähdä mahdollisuutena onnistua tai epäonnistua.
Tätä ilmiötä vahvistaa nopeasti kasvanut wellness-bisnes. Hyvinvointimarkkinoilla myydään kaikkea mahdollista: ravintolisiä laidasta laitaan, mittausteknologiaa, yksilöllisiä ruokavalioita, kylmähoitolaitteita, valmennuksia ja erilaisia testejä, joiden luvataan paljastavan kehon salaisuudet. Monet näistä tuotteista ja palveluista voivat olla hyödyllisiä, mutta haittapuolena on niiden luoma ajatusmaailma siitä, että normaali ihmiskeho on jatkuvasti korjauksen tarpeessa.
Terveyttä ei voi tarkastella vain fyysisten mittareiden kautta. Myös turvallisuuden tunne, sosiaaliset suhteet ja elämän merkityksellisyys vaikuttavat ihmisen kokemaan hyvinvointiin mitä suurimmassa määrin. Ja nämä ovat nimenomaan hermoston tasapainoon liittyviä asioita. Jos hermosto on jatkuvasti suorittamisen tilassa eli stressissä, ei ihminen voi kokea todellista hyvinvointia, vaikka miten mittaisi ja optimoisi terveyttään.
Hyvä esimerkki on suoliston reagointi. Mikäli hermosto on tasapainossa ja kykenee siirtymään lepää ja sulattele -tilaan normaalisti, ei nautittu kakkupala juuri heilauta oloa suuntaan eikä toiseen. Sen sijaan jos ylikuormittunut elimistö saa sulatettavakseen jotain, mihin sen kapasiteetti ja kunto ei sillä hetkellä riitä, voivat seuraukset todellakin tuntua olossa. Siksi moni alkaa supistaa ruokavaliotaan ja vältellä jos jotakin ruoka-ainetta. Tilanne ei kuitenkaan pysyvästi korjaannu, mikäli kuormituksen lähteet ovat ihan toisaalla. Oire ei ole juurisyy.
Sosiaalisella medialla on iso vaikutus hyvinvointiin – molempiin suuntiin. Instagram, TikTok ja muut alustat tarjoavat jatkuvana virtana täydellisiä aamurutiineja, treenejä, aterioita ja kehonmuokkausvinkkejä.
Käyttäjä näkee helposti kymmeniä ihmisiä, jotka näyttävät olevan aina paremmassa kunnossa, energisempiä ja kurinalaisempia. Vaikka suuri osa sisällöstä on valikoitua ja kaupallisesti tuotettua, se voi synnyttää mielikuvan, että oma elämäntapa on jotenkin viallinen.
Aiemmin vertailtiin ulkonäköä tai saavutuksia, mutta nyt vertailun kohteeksi ovat nousseet myös unen laatu, ruokavalion puhtaus, askelmäärät ja biologinen ikä. Terveyden tavoittelusta voi siis tulla jonkinlainen identiteetti.
Mutta on sosiaalisessa mediassa paljon hyvääkin. Sen avulla oppii esimerkiksi hermoston toiminnasta, erilaisista kehotyypeistä ja niiden tarpeista sekä vaikkapa siitä, miten monella tavalla esimerkiksi histamiiniyliherkkyys tai estrogeenin puutos voi oireilla.
Toki oireiden seuraaminen voi myös sekoittaa pään. Alkaa helposti kuvitella, että kaikki oireet johtuvat tänään tuosta ja huomenna jostain muusta. Seurauksena on itseään ruokkiva kierre.
Sen vuoksi moni hyppää metodista ja ruokavaliosta toiseen riippuen siitä, minkä oirekuvan algoritmi pompauttaa minäkin päivänä eteen. Hermosto ei pidä jatkuvasta ennakoimattomuudesta. Se luo sille turvattomuutta ja kuormittaa.
Siksi pienet, päivittäiset ja toistuvat valinnat ovat hermostonkin näkökulmasta paljon parempi vaihtoehto kuin rytinällä tehdyt ja vain viikon kestävät elämäntapamuutokset.
Entä miten raha liittyy terveyteen? On tutkittu, että köyhyydessä elävillä on yleisesti enemmän terveysongelmia. Toimeentuloon liittyvä jatkuva stressi tekee pitkällä aikavälillä isoa hallaa elimistölle, ja jos rahaa esimerkiksi terveelliseen ruokaan ei ole, heijastuu sekin olotilaan.
Toisaalta jollakulla voi olla käytössään parhaat resurssit terveyden ylläpitoon ja silti hän ei välttämättä voi hyvin. Raha ei poista epävarmuutta, ahdistusta tai tarvetta hallita elämää.
Hyvä esimerkki optimoinnin rajoista on biohakkeri Bryan Johnson. Hänestä on tullut yksi maailman tunnetuimmista pitkäikäisyyden tavoittelijoista.
Johnson käyttää valtavia summia terveyteen: päivittäiseen ohjelmaan kuuluu tarkkaan suunniteltu ruokavalio, tietty liikuntaprotokolla, jatkuvat mittaukset ja suuri määrä erilaisia terveysteknologioita.
Silti hän kertoi sairastavansa autoimmuunigastriittia, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää mahalaukun kudoksia vastaan. Johnson kertoi yllättyneensä sairaudestaan, sillä se kehittyi, vaikka hänen terveydentilaansa seurattiin poikkeuksellisen tarkasti.
Tapaus muistuttaa ihmiskehon monimutkaisuudesta: kaikkea ei voi ennustaa tai hallita edes pikkutarkalla ja säännöllisellä seurannalla.
Mitä enemmän pyrimme poistamaan epävarmuutta, sitä enemmän saatamme löytää uusia asioita, joita pitäisi seurata. Yksi poikkeava laboratoriotulos johtaa lisämittauksiin, yksi huonosti nukuttu yö herättää huolen palautumisesta ja väliin jäänyt harjoitus tuntuu epäonnistumiselta.
Hyvinvointi muuttuu helposti loputtomaksi tehtävälistaksi. Se alkaakin aiheuttaa meille stressiä.
Avainsana kaikessa on kohtuullisuus. Riittävä uni, monipuolinen ja itselle sopiva ravinto, liikunta, läheiset ihmissuhteet ja merkitykselliseksi koettu elämä ovat edelleen terveyden kulmakiviä.
Ja se stressi: Sen purkaminen hermostosta ja kehosta on eräs tärkeimmistä asioista, minkä voi hyvinvointinsa eteen tehdä. Kun stressi vähenee, alkavatkin monet oireet ja jopa sairaudet kadota kuin itsestään. Niin ihmeellisen hieno elimistömme on, että se korjaa itse itsensä, kun vain saa siihen mahdollisuuden.
Juuri siihen on kehitetty Body Mind Energy Balancing -hoitomenetelmä. Se auttaa purkamaan hyvinkin vanhaa stressikuormaa koko systeemistä, ja auttaa pääsemään takaisin levon, turvan ja tyytyväisyyden tilaan. Siitä tilasta käsin on paljon selkeämpi tarkastella elämäänsä ja hyvinvointiaan, sekä siihen vaikuttavia tekijöitä.