On tullut aika paljastaa mikä on tuo mystinen terveyden tuhoaja, asia mikä ajaa oikeastaan kaiken muun edelle kun puhutaan terveydestä.

Rasite-X = emotionaalinen stressi

Emotionaalinen stressi eli tunnetason stressi ja negatiiviset tunteet ovat pitkään jatkuessaan hämmästyttävän haitallinen tekijä keholle. On ehkä vaikea ymmärtää ja uskoa miten jokin ei-fyysinen tekijä kuten negatiivinen tunnetila voi aiheuttaa konkreettisia fyysisiä oireita ja jopa hengenvaarallisia sairauksia. Mielestämme tämän ymmärryksen puutos ja kyky vaikuttaa asiaan positiivisesti on yksi suurimpia terveydenhuollon ongelmia nykyään.

Mikä synnyttää emotionaalista stressiä?

Me ihmiset olemme tuntevia olentoja ja meillä on laaja skaala erilaisia tunnetiloja. Se miten tunne syntyy kehossa tapahtuu yleensä seuraavan ketjun kautta:

  1. Saamme informaatiota aistiemme kautta
  2. Käsittelemme informaation perustuen aikaisempiin kokemuksiin ja tietoon aiheesta.
  3. Mikäli informaation prosessoinnin seurauksena tullaan johtopäätökseen, että tilanne on voimakkaasti merkityksellinen, käynnistyy kehossa sarja hermostollisia ja kemiallisia prosesseja, mitkä synnyttävät erityyppisiä kehollisia reaktioita ja tunteita.

Käytännön esimerkki voisi tästä voisi olla esim tilanne jossa:

  1. Henkilö nimeltä Mirja istuu kokouksessa. Yhtäkkiä pomo sanoo ”Mirja voisikin nyt esittää meille pienen esitelmän aiheesta. Tämä tuli nyt yllättäen, mutta sinähän osaat tämän asian niin hyvin että osaat varmasti tehdä tämän ilman esivalmistelujakin”.
  2. Mirja muistaa aikaisemman esitelmän jossa hän omasta mielestään epäonnistui ja kuinka häntä tuijotettiin ikävästi. Mirjalle tämä uusi tilanne on tuon muiston takia automaattisesti uhkaava.
  3. Uhkaava tilanne käynnistää kehossa sarjan reaktioita: hypotalamus lähettää hätäsignaalin keskushermostoa pitkin lisämunuaisille jotka alkavat kehittää adrenaliinia ja kortisolia jotta Mirja selviäsi paremmin uhkaavasta tilanteesta.  Mirjan kädet alkavat täristä ja suu kuivuu. Mirjaa pelottaa.

Emotionaalista stressiä syntyy siis erilaisten elämän tilanteiden kautta. Mitä stressaavammaksi henkilö tilanteen kokee ja mitä kauemmin stressi kestää, sitä enemmän keho alkaa kärsiä.

Alla listaa muutamista elämänkokemuksista mitkä yleensä saavat aikaan kehossa voimakkaita stressireaktioita:

  • Koulu/työpaikka kiusaaminen. Mikä tekee tästä erityisen haitallista on se, että yleensä nämä jatkuvat vuosia.
  • Läheisen kuolema
  • Fyysinen/Henkinen väkivalta. Fyysinen väkivalta on yleensä vähemmän haitallista, fyysiset vammat paranevat yleensä, henkiset eivät välttämättä koskaan.
  • Seksuaalinen hyväksikäyttö
  • Mikä tahansa yllättävä/shokeeraava tilanne johon ei ole ehtinyt valmistautua

Yksikin riittävän suuri trauma voi sairastuttaa ihmisen, sillä tällaisen voimakkaan trauman aiheuttama stressitila voi jäädä ”päälle” vuosiksi traumaattisen tapahtuman jälkeen.

Mikä määrää trauman suuruuden?

Sairauksia eivät kuitenkaan aiheuta pelkästään ns. suuret traumat, vaan oikeastaan ainoa asia millä on merkitystä on se, miten voimakkaasti henkilö kokee ulkoisen tapahtuman. Esim. kaksi henkilöä seisoo vierekkäin kadulla ja he näkevät liikenneonnettomuuden. Toinen ajattelee tapahtuman nähtyään ”Olipa siinä huono tuuri” ja hän unohtaa koko tapahtuman hyvin pian. Toinen taas järkyttyy syvästi näkemästään ja tuo tapahtuma kummittelee hänen mielessään vuosia saaden aikaan ahdistusta ja pelkoja. Sama tilanne, hyvin erilainen reaktio. Se miten voimakkaasti henkilö reagoi tilanteeseen riippuu pitkälti siitä, kuinka herkkä hermosto henkilöllä on ja onko henkilöllä aikaisempia vastaavia voimakkaita kokemuksia jotka voivat aktivoitua ja lisätä nykyisen tilanteen luomaa stressikuormaa.

On siis tärkeä ymmärtää että itse tilanne ei sisällä minkäänlaista tunnetta, vaan me kehitämme kehossa tunnetilan sen mukaisesti, miten herkkä hermosto meillä on ja miten merkitykselliseksi me koemme jonkin tilanteen. Tämän vuoksi ulkoisesti hyvinkin lievä tilanne voi aiheuttaa herkälle henkilölle suuren trauman joka voi vaikuttaa negatiivisesti vuosia. Esim. pieni lapsi joka näkee äidin katseessa vihaa, voi traumatisoitua syvästi yhdestä ohikiitävästä hetkestä jota kukaan samassa huoneessa oleva ulkopuolinen ei edes huomaisi.

Miten emotionaalinen stressi aiheuttaa sairauksia?

Tällainen äkillinen tilanne mitä Mirja koki, on stressaava mutta ei kestä kauaa ja 10 minuutin kuluttua kokous loppuu ja Mirja saa huokaista helpotuksesta. Stressi laukeaa ja keho pääsee taas normaaliin toimintaansa. Tällaisia lyhyitä stressejä keho kestää hienosti sillä stressireaktion tarkoitus on antaa lisävoimia jotta selviämme hengissä uhkaavista tilanteista.

Evoluutio on tässä asiassa valitettavasti jälkijunassa ja se käsittää tällaiset melko vaarattomat sosiaaliset tilanteet lähes samalla tavalla kuin leijonan kohtaamisen savannilla. Keho siis ylireagoi monesti fyysisesti vaarattomissa sosiaalisissa tilanteissa ja antaa liikaa resursseja kehon käyttöön. Stressireaktion tuloksena Mirja saa keholta voimia taistella/paeta villieläintä(taistele tai pakene -reaktio) ja siksi hänen kätensä tärisevät ja suu kuivuu vaikka hän ei tarvitsisi kuin hiukan lisää keskittymistä esitelmää varten.

Eli voimakkaasti stressaavissa tilanteissa keho polttaa kynttilää molemmista päistä, koska se haluaa ottaa kaiken energian käyttöön, mitä on mahdollista saada. Tuolloin keho myös priorisoi energian käyttöä, eli ne paikat missä energiaa ei tuossa kohtaa tarvita, jätetään vähemmälle huomiolle. Monet ovat varmasti huomanneet että kun elämässä on kova stressijakso päällä, ei ruoka maistu. Tämä johtuu siitä että kun ”leijonaa juostaan karkuun” ei ruuansulatus ole prioriteetti listalla korkealla joten veri ohjautuu ruuansulatuksesta lihaksiin. Sama tapahtuu myös immuniteetille, sen taso laskee kovan stressin seurauksena.

Pahinta on tietysti jos henkilö joutuu kestämään voimakasta stressiä ja se jatkuu pitkään. Tämä johtaa enemmin tai myöhemmin johonkin sairauteen tai loppuun palamiseen.

Kuten edellä näimme Mirjan tapauksessa, emotionaalinen stressi synnyttää kehossa todellisia fyysisiä muutoksia. Se saa aikaan hermostollisia sekä kemiallisia muutoksia jotka pitkään jatkuessaan alkavat vaikuttaa elinten toimintaan, kehon uusiutumiseen, suoliston kuntoon jne. Tällaisen ketjureaktion seurauksena voi syntyä esim. autoimmuunisairaus tai oikeastaan mikä tahansa vaikea sairaus.

Se, sairastuuko henkilö johonkin tiettyyn sairauteen, riippuu pitkälle siitä, millainen genetiikka kullakin on. Jos henkilöllä on taipumus johonkin sairauteen, eli heikkous jollakin kehon alueella, on todennäköistä että sairaus puhkeaa tuolla alueella pitkällisen stressin seurauksena.

Emotionaalisesta stressistä ”parantumattomaan” sairauteen

Alla yksi esimerkki siitä, miten emotionaalinen stressi voi johtaa vakavaan fyysiseen sairauteen.

  1. Henkilö kokee voimakkaan traumaattisen tapahtuman.
  2. Tapahtuman jälkeen henkilö ei pysty nukkumaan syvää unta vaan heräilee pitkin yötä, traumaattinen tapahtuma kummittelee mielessä.
  3. Henkilön keho on nyt jatkuvassa ”taistele tai pakene” -tilassa, mikä tarkoittaa että sympaattinen hermosto on ylitilassa.
  4. Pitkittyneen stressitilan ja vähäisen unen seurauksena vatsahappojen tuotanto laskee. Vatsan optimaalinen toiminta vaatii parasympaattisen hermoston aktivoitumista, eli sympaattisen hermoston ylitilan vastakohtaa.
  5. Alhainen vatsahappotaso aiheuttaa sen, että proteiinit eivät pilkkoudu kunnolla. Henkilölle alkaa tulla aminohappojen/mineraalien puutoksia.
  6. Pilkkoutumattomat proteiinit aiheuttavat suolistossa tulehdustilaa ja haitallisten bakteerien määrää lisääntyy.
  7. Henkilö on stressitilassa eikä nuku hyvin joten hän on väsynyt. Väsymyksen takia hänellä on makeanhimoa ja hän syö nopeita hiilihydraatteja ja sokereita joista saa hetkellisesti energiaa.
  8. Sokeri + suoliston haitalliset bakteerit lisäävät suoliston tulehdustilaa. Suolistohiiva alkaa lisääntyä ja muuttuu aggressiiviseen muotoon.
  9. Jatkuva tulehdustila ja suolistohiiva johtaa siihen että henkilölle alkaa kehittyä vuotavan suolen oireyhtymä missä pilkkoutumattomat proteiinit pääsevät verenkiertoon kun suolen seinämä ei ole enää ehjä.
  10. Immuunijärjestelmä alkaa hyökätä verenkiertoon päässeitä proteiineja vastaan. Tämä lisää kehon jatkuvaa stressitilaa ja aiheuttaa lisää kroonista tulehdusta. Tässä vaiheessa henkilö on autoimmuunisairauden varhaisessa vaiheessa.
  11. Jatkuva lisämunuaisstressi alkaa vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan. Henkilölle alkaa tulla kilpirauhasoireita.
  12. Henkilölle alkaa tulla vähitellen yhä voimakkaampia oireita kun eri elimet rasittuvat yhä enemmän ja puutoksista tulee vakavampia.
  13. Lopulta henkilö menee lääkäriin, joka toteaa henkilöllä jonkin tulehdussairauden/autoimmuunihäiriön/kilpirauhasongelman/jne riippuen mitä tutkitaan ja minkä epätasapainon lääkäri löytää ensin.
  14. Henkilö saa löydökseensä lääkkeen joka saattaa lievittää joitakin oireita.
  15. Koska ongelma on paljon laajempi kuin yhden elimen toimintahäiriö, hän ei parane lääkkeen avulla vaan joutuu syömään lääkettä loppuelämänsä ja hänellä sanotaan olevan ”parantumaton sairaus”.

Eli lyhytaikainen stressi mikä laukeaa ei aiheuta ongelmia, mutta pitkään jatkuva stressitila johtaa tuhoisaan ketjureaktioon missä oireet pahenevat asteasteelta sitä mukaa kun eri elimet alkavat rasittua ja kehoon tulee puutoksia.

Yksi keskeisimpiä käännekohtia terveyden menettämisessä on ruuansulatuksen ja suoliston kunto, kun se vahingoittuu, avaa se oven kaikille sairauksille.

Kaikki lähti kuitenkin liikkeelle emotionaalisesta stressistä. Ilman sitä henkilö ei olisi koskaan sairastunut. Hän olisi myös pysynyt terveenä traumasta huolimatta mikäli stressille olisi osattu tehdä jotain tarpeeksi aikaisin ja keho olisi saatu pois sympaattisen hermoston ylitilasta.

Nyt kun alamme ymmärtää miten elämän tapahtumat aiheuttavat emotionaalista stressiä ja miten vahingollista krooninen stressi on, herää kysymys mitä asialle voi tehdä?

Tähän kysymykseen annamme vastauksia seuraavassa artikkelissa.